Muroleen kanavan kautta maailmalle

Tanskalainen Nordisk Films Kompagni valmisti vuonna 1909 kaksi Suomi-aiheista ei-fiktiivistä elokuvaa: kuvan Muroleen kanavalta sekä Käynnin Porvoossa, josta on kerrottu täällä. Filmeistä ensimmäinen, jonka negatiivinumero on 493, on tanskaksi nimeltään Gennem Murole Kanalen i Finland, saksaksi Durch den Murole Kanal in Finnland, englanniksi Through the Murole Channel in Finland ja ranskaksi A travers le canal Murole en Finlande (Marguerite Engberg, Registrant over danske film 1896-1914).

The Kinematograph & Lantern Weekly 8.7.1909.

Nordisk Films julkaisi elokuvan Britanniassa heinäkuussa 1909, jolloin sen pituudeksi kerrottiin vaatimattomat 230 jalkaa eli 70 metriä (silloisilla esitysnopeuksilla 3-4 minuuttia). Elokuva-alan ammattijulkaisu The Kinematograph & Lantern Weekly antoi siitä seuraavan sisältökuvauksen:

An interesting series, picturing a water trip through a pretty countryside, with some interesting glimpses of farming operations on the banks, and concluding with a capital picture of the country dance celebrating the successful stacking of hay.

Nordisk tuotti alkuvuosinaan maisema- ja matkailuelokuvia eri puolilta maailmaa, mutta miksi se olisi valinnut kuvauskohteekseen Muroleen kanavan, joka viehättävyydestään huolimatta ei ole Suomen suurimpia nähtävyyksiä? Tietosanakirjan mukaan kyseessä on vuosina 1850-1854 rakennettu yksisulkuinen kanava Tampereen ja Ruoveden välisellä reitillä, pituudeltaan 320 metriä.

Jäljet johtavat tamperelaiseen Maat ja Kansat -yhtiöön, jonka tiedetään kaupitelleen elokuviaan Nordiskille. Hannu Salmi (Kadonnut perintö, s. 25-26, 62-63) on löytänyt tanskalaisyhtiön arkistosta kolme huhti-kesäkuulle 1909 päivättyä kirjettä, joissa valitetaan Maiden ja Kansojen tarjoamien filmien heikkoa teknistä tasoa. Nordisk oli toukokuussa ostanut yhden negatiivin, joka oli kuitenkin osittain viallinen ja vain 65 metriä siitä voitiin käyttää. Parilla tekstiplanssilla varustettuna siitä tulee Muroleen kanavan 70 metriä.

Nordiskin ostama ja lyhentämä elokuva on mitä ilmeisimmin Kari Uusitalon (Eläviksi syntyneet kuvat) Filmografia Fennicassa numerolla 104 mainitsema Laivamatka Näsijärvellä. Se sai ensiesityksensä Maiden ja Kansojen helsinkiläisessä yhteistyökumppanissa Centralissa 8.2.1909 nimellä På turistfärd längs Näsijärvi / Matkailu pitkin Näsijärveä. Seuraavaksi kuva siirtyi Centralin ohjelman mukana Maiden ja Kansojen Viipurin-teatteriin ja saapui vasta kolmannella viikolla (myöhässä) Tampereelle. Lehti-ilmoitusten mukaan kyseessä oli "erinomaisen kaunis luonnonkuva" laivamatkasta Tarjanteella Tampereelta Muroleen ja Virtojen kautta Torisevalle. "Oman kuvatehtaan tekemä."

Höyrylaiva Tarjanne Muroleen kanavalla. Lainattu täältä.

Kyseessä oli siis kesällä 1908 kuvattu maisemaelokuva, johon Nordiskin sisältökuvauksen mukaan oli laivamatkan lisäksi ympätty ainakin heinäntekoa ja tanssiesitys. Liikennevälineenä toimi samana vuonna valmistunut höyrylaiva Tarjanne, jonka omistaneen osuuskunnan toiminta herätti vilkasta keskustelua (ks. esim. täällä ja täällä). Osuuskunnan asiamiehenä toimi Maiden ja Kansojen osakkeenomistaja ja hallituksen jäsen K. O. Toivonen, joka syksyllä 1910 sortui ahneuteensa ja oli vähällä viedä mukanaan koko yhtiön.

Laivamatkaa Näsijärvellä esitettiin sittemmin ainakin Jyväskylän Työväen elävissä kuvissa, Maiden ja Kansojen omissa teattereissa Turussa ja Kuopiossa, Joensuun Fotossa, omassa teatterissa Raumalla ja Porvoon Biograafi-Teatterissa, mikä ei viittaa siihen että elokuva olisi ollut teknisesti aivan epäonnistunut. Kuopiolaislehden toimittaja jopa kehaisi, että kyseessä oli senviikkoisen ohjelman "paras kuva".

Maiden ja Kansojen elokuvien laatu ei ainoan säilyneen esimerkin, Valtiopäivien avajaisten perustella ollut kovin kummoinen, mutta se lienee siis ollut Suomen ensimmäinen tuotantoyhtiö, jonka filmit pääsivät "kansainväliseen levitykseen". Ainoa maininta Nordiskin levittämästä Muroleen kanavasta löytyy toiselta puolen maailmaa, Uuden Seelannin Wellingtonista, jossa sen todettiin olleen "well worth seeing". 

Myös Nordiskin elokuva lienee kadonnut, mutta onneksi höyrylaivat ovat nitraattifilmiä lujempaa tekoa. Tarjanne on yhä olemassa ja se liikennöi kesäisin alkuperäisellä reitillään. Muroleen kanavan ylitykseen voi tutustua vaikkapa tästä filmistä.

Käynti Porvoossa (1909)

Kari Uusitalon Filmografia Fennica 1904-1930 mainitsee numerolla 156 elokuvan Käynti Porvoossa, joka sai sensuurin hyväksynnän 6.2.1911. Sen pituus oli 95 metriä. Elokuvan tuottajaa ei kerrota.

Käynti Porvoossa / Ett besök i Borgå esitettiin helsinkiläisessä Tähtibiografissa ensimmäistä kertaa 27.1.1911. Se ehdittiin näyttää ilman sensuurin hyväksymistä, sillä elokuvien tarkastusprosessi oli vasta juuri alkanut. Tampereen Maailman Ympäri -teatterin ilmoituksen mukaan kyseessä oli "tuokiokuvia pienestä idyllisestä Porvoon kaupungista".

Tähtibiografi tunnettiin vanhojen käytettyjen filmien maahantuojana, eikä sillä ollut omaa tuotantoa. Kyseessä on tanskalaisen Nordisk Films Kompagnien vuonna 1909 valmistama Borgå / Borgå, en gammel finsk By, jota esitettiin Saksassa nimellä Borgaa, eine alte finnische Stadt. Sen alkuperäinen pituus oli myös 95 metriä. Nordisk julkaisi elokuvan Britanniassa nimellä Borga joulukuussa 1909. Sen pituus oli 312 jalkaa eli 95 metriä. Elokuva-alan ammattijulkaisu The Kinematograph & Lantern Weekly kuvaili filmin sisältöä näin:

This company issue an intresting travel picture with the title, Borga. This is a town in Finland of considerable beaty, and with many points of interest, which are shown in full detail.

Porvoo-kuvan taustalla saattaa olla tanskalainen ammattikuvaaja Age Mortensen, jonka Pohjoismainen Biografikomppania oli kutsunut Suomeen alkuvuodesta 1909. Mortensenin kuvaamista filmeistä suuri osa epäonnistui ilmeisesti Biografikomppanian teknisten ongelmien takia (ks. Outi Hupaniittu: Biografiliiketoiminnan valtakausi, s. 106-109).

The Kinematograph and Lantern Weekly 2.12.1909.

Todennäköisempää on, että kyseessä on toinen Maiden ja Kansojen Nordisk Filmisille myymistä elokuvista. Ensimmäinen niistä oli saman vuoden heinäkuussa julkaistu Gennem Murole Kanalen i Finland, jota on käsitelty täällä. Maiden ja Kansojen Hämeenkatu 8 -teatteri esitti helmikuussa 1910 elokuvaa Kuvia Porvoosta ja Runebergin kodista, joka on mainittu Filmografia Fennicassa numerolla 126. Lehti-ilmoituksessa ei kerrota sen alkuperästä, mutta kyseessä lienee yhtiön oma tuote, koska se liitettiin Olympialta vuokrattuun ohjelmaan vain Tampereella. 

Myöhemmin Suomen valkokankaita kiersi vielä Kuvia Porvoosta / Bilder från Borgå, "kaunis luonnonkuva tästä vanhasta muistorikkaasta kaupungista" (esim. Petit 19.11.1914), jota ei mainita Kari Uusitalon filmografiassa.