Imatra (1909)

Imatrankoski oli ennen patoamistaan Suomen tunnetuin luonnonnähtävyys. Siksi ei ole ihme, että ensimmäiset ulkomaisten elokuvaajien Suomessa tekemät otokset kuvasivat juuri Imatrankoskea. Niitä levittivät vuoden 1905 tienoilla ainakin yhdysvaltalainen Edison Manufacturing Company ja brittiläinen Warwick Trading Company. Ensimmäinen laajasti levitetty Suomi-aiheinen elokuva oli ranskalaisen Pathé Frèresin marraskuussa 1909 julkaisema Brise-glace en Finlande, jota näytettiin meillä nimellä Suomalaisia talvikuvia.

Pysäytyskuva Pathén Imatra-filmistä.

Maanantaina 22.11.1909 sai Helsingin elokuvateattereissa ensiesityksensä Imatrankoskea esittävä maisemakuva. Sitä näytettiin jopa viidessä teatterissa:

• Apollo Biografi: Imatra. (Siltasaarenkadulla sijainneen kakkosluokan teatterin ohjelma oli täysin sama kuin yhtiön pääteatterissa Maailman Ympäri.)
• Central: Imatra syksyllä 1909 / Imatra om hösten 1909. Vårt imposanta vattenfall synes nästan vackrare i denna bild än i verkligheten.
• Kansainvälinen Biografi: Imatra. Paras sarja, mitä tästä mahtavasta koskesta on näytetty. 
• Maailman Ympäri: Imatra. Mainiosti onnistuneita kuvia koskesta. Sama Turussa: Imatra kuutamossa. Ihanin kuva, mitä voidaan kuvitella. Tuhannet ja taas tuhannet ovat matkustaneet tänne pohjolaan hurmaantuen sen mahtavista pyörteistä, vaan harvoilla on ollut onnea saadakseen kuutamolla ihmetellä sen aavemaista ihanuutta ja kohinaa. 
• Olympia: Imatra. Ihanin kuva mitä voi ajatella! Imatran putous kuuvalossa on mitä ihastuttavin näky.

Kari Uusitalo on rekisteröinyt elokuvan Filmografia Fennicaan numerolla 122 ilman tietoa valmistajasta. Outi Hupaniittu (Biografiliiketoiminnan valtakausi, s. 120) spekuloi, että kyseessä saattaisi olla useampi eri elokuva. Centralilla, Kansainvälisellä Biografilla ja Olympialla tuskin oli kuitenkaan omaa tuotantoa. Olympian ohjelmaa esitettiin vasta seuraavalla viikolla Maiden ja Kansojen Hämeenkatu 8:n teatterissa, joten kyseessä ei voi olla senkään tuotanto. Hupaniitun mainitsema Biokaan ei enää ollut hengissä.

Kyseessä on Pathé Frèresin osittain kuunvalossa kuvattu En Finlande - Chutes de l’Imatra, joka sai ensi-iltansa Pariisissa 14.4.1910. Sen Moskovan ensi-ilta oli kuitenkin jo 23.11.1909 (Veniamin Višnevski: Dokumentalnyje filmy dorevoljutsionnoi Rossii 1907–1916, nro 291), päivää myöhemmin kuin Helsingissä. Pathén elokuvat tulivat Suomeen monesti useina kopioina. Niillä oli täällä myös tietty julkaisupäivämäärä, minkä johdosta ne esitettiin kaikissa Helsingin ensi-iltateattereissa samalla viikolla. Elokuvilla ei ollut kiinteitä suomen- tai ruotsinkielisiä nimiä, koska niissä ei ollut kotimaista teksitystäkään.

Elokuvan pituus oli 135 metriä ja se oli pääosin väritetty. Kuvaajan nimi ei ole tiedossa. Pathén Suomen-edustaja Erik Estlander muisteli muutaman vuoden kuluttua ilmeisesti juuri tätä filmiä:

När Pathé frères fotograf skulle fotografera Imatra fick han uppehålla sig tre dagar vid fallet förran resultatet var vunnet. Och detta bara för att solglimtarna voro så envist sällsynta. Nyslott lyckades han alls icke få en bild af, emedan ofta nämnda glimtar där helt enkelt uteblefvo.
Huru värdefulla films med vyer från vårt land dock äro vittnar Pathé frères Imatra-films om. Denna bild hör nämligen till dem, på hvilka firman haft största åtgång, och har den hälsats med offentliga applåder exempelvis i Pisa.

Elokuvaa esitettiin marras-joulukuussa 1909 Venäjällä mm. Batumissa, Donin Rostovissa, Kamenets-Podolskissa, Kiovassa, Kokandissa ja Pietarissa (Sine-fono -lehden ohjelmatiedot). Se sai laajan kansainvälisen levityksen ja herätti maisemaelokuvaksi kohtalaisen paljon huomiota. Elokuvan sisältöä kuvattiin yhdysvaltalaisessa elokuvalehdessä seuraavaan tapaan:

Tumbling, rolling, crashing, ever changing, but always the same, the waters of these glorius rapids are shown to perfection in this film. Sometimes the great masses of translucent green water crested with foam and overhung with filmy mists of spray, confront the vision in an uninterrupted vista. Sometimes the ceaseless movement of the waters is viewed through the delicate foliage of silver birch and larch, and from time to time a broadside view of the mighty torrent is flung upon the screen. Never are the rapids anything but superb, and at night, when the moon casts her magic beams upon the waters, turning the high-flung spray into showers of diamond drops, the fairylike beaty of the spectacle is beyond the limitations of words.

Pätkä Pathén Imatra-elokuvasta sisältyy Atelier Apollon Berliinin matkailunäyttelyä varten vuonna 1911 valmistamaan Finland-koosteeseen. Se on nähtävissä täällä 10. minuutin kohdalla. Elokuvasta jouduttiin leikkaamaan pois kosken partaalla käyskentelevät venäläisupseerit (Sedergren & Kippola: Dokumentin ytimessä 2009, s. 208).

Suomalaisia talvikuvia (1909)

Ensimmäinen Suomessa kansainväliseen levitykseen tehty elokuva oli ranskalaisen Pathé Frèresin marraskuussa 1909 julkaisema Brise-glace en Finlande. Pathén filmografia mainitsee 95-metrisen dokumenttielokuvan tekijäksi Jean Nédelecin, joka työskenteli tuolloin usein pohjoismaissa (ks. Cinémonde 224/1933). Veniamin Višnevskin varhaisen venäläisen dokumenttielokuvan filmografiassa Dokumentalnyje filmy dorevoljutsionnoi Rossii 1907–1916 kuvaajan arvellaan olleen A. V. Kjunst. Elokuva sai ensi-iltansa Yhdysvalloissa 25.6.1910 nimellä Breaking Ice in Finland. Sikäläisessä sisältökuvauksessa kerrotaan seuraavaa:

The Port of Helsingfors is in the grip of ice and frost and a wide expanse of frozen water meets the eye, with vessels held fast in the ice. Great ice-breaking vessels swing slowly out of the port, plow through the frozen field and masses of splintered ice fly on either side of the thin furrow of water left in the wake of their stern. The ice-breakers' work is not yet finished, however, for ships caught in the ice have to be assisted and towed back to dock.

Elokuvaa esitettiin Suomessa nimellä Suomalaisia talvikuvia / Finska vinterbilder (Filmografia Fennica 119). Se tuotiin maahan ilmeisesti vain yhtenä kopiona, joka sai ensi-iltansa helsinkiläisessä Olympiassa 8.11.1909. Helsingin Sanomien mukaan "Suomalaisia talvikuvia" luo eteemme näköaloja pääkaupungistamme sen ollessa talviasussaan ja jäämurtajamme talvisesta toiminnasta Turun ja Hangon edustalla. Samaa ohjelmaa esitettiin mm. pietarsaarelaisessa Centralissa, jonka ilmoituksessa kuvailtiin lyhyesti filmin sisältöä: Helsingfors i vinterskrud, Tarmo och Sampo bryter is utanför Hangö och Åbo. Utmärkt vacker och intressant bild. Kuopiossa elokuva sai nimen Helsinki talvipuvussaan.

Suomalaisia talvikuvia (1909). Jäänmurtaja Sampo.

Suomalaisia talvikuvia oli siis kuvattu Helsingissä, Hangossa ja Turussa ja siinä esiintyivät jäänmurtajat Tarmo ja Sampo. Ilmeisesti ranskalainen kuvaaja oli käynyt Hangon satamassa 19.3.1909. Jäänmurtaja Sammolla oli tulkkina Pathén suomalainen edustaja Erik Estlander. Jäätilanne Suomenlahdella oli maaliskuussa 1909 poikkeuksellisen vaikea houkutellen paikalle myös suomalaisen valokuvaajan. Aihe ei ollut elokuvanakaan uusi, sillä K. E. Ståhlbergin Atelier Apollo oli jo vuonna 1907 tehnyt Neljä vuorokautta jäänmurtaja Sammon mukana Suomen lahden jäissä (Filmografia Fennica 29, ks. sisältökuvaus) ja Maat ja Kansat oli seuraavana vuonna ottanut Kuvia Hangon satamasta (Filmografia Fennica 82).

Elokuvasta on säilynyt George Eastman Housen puutteellinen kopio, joka kuvataan lyhyesti teoksessa A Companion to Early Cinema. Restauroitu kopio saatiin Suomen elokuva-arkiston kokoelmiin vuonna 2005.