Lokakuussa 1907 Tampereen Maailman Ympäri -teatterissa sai ensi-iltansa Naisen kunnia Venäjällä / Kvinnans heder i Ryssland, jonka juonikuvaus julkaistiin kaupungin lehdissä:
Jännittävä kuvaus Venäjän oloista. Santarmiupseeri näkee kauniin naisen kadulla ja päättää pyydystää hänet himojensa tyydyttämiseksi. Apulaiselleen antaa hän määräyksen hakea tytön asunto ja pitää siellä kotitarkastus. Löytämättä mitään rikoksellista hänen asunnostaan, asettaa upseeri toisten huomaamatta luvatonta kirjallisuutta muiden kirjain joukkoon. Valelöytönsä nojalla vangitsee hän tytön vanhan isän ja veljen. Isänsä ja veljensä vapauttamiseksi päättää hän suostua upseerin ehdotukseen. Isä kuultuaan tyttäreltään vapaaksipääsemisen ehdot, ei hyväksy sitä, vaan vaatii tytön kostamaan tämän häpeällisen lupauksen. Tyttö ampuu upseerin ja vangitaan. Uskolliset toverit vapauttavat tytön vankilasta, vaan valppaat kasakat huomaavat paon ja tekevät surullisen lopun vangista ja hänen auttajistaan.Provokatiivisesta sisällöstään huolimatta viranomaiset eivät välittömästi kieltäneet elokuvan esittämistä, elettiinhän syksyllä 1907 vielä suurlakon ja toisen sortokauden välistä vapauden aikaa. Muissa teattereissa Naisen kunniaa ei ilmeisesti näytetty, joten Maailman Ympäri lienee katsonut parhaaksi vetää sen itse pois ohjelmistosta. Pari vuotta myöhemmin Helsingissä kiellettiin samanaiheinen Matkalla Siperiaan, mutta silloin aika oli jo toinen.
Naisen kunnia Venäjällä on selvästikin sama kuin italialaisen Ambrosion vuonna 1906 valmistunut Storia russa (270 metriä), josta Aldo Bernandinin filmografian Il cinema muto italiano 1905-1909 mukaan ei ole säilynyt muita tietoja. Ranskalainen Raleigh & Robert levitti sitä Saksassa toukokuusta 1907 lähtien nimellä Frauenehre in Russland (270 metriä). Raleigh & Robertin luettelossa oli tuolloin myös muita Ambrosion elokuvia. Ranskassa Storia russa sai Bernandinin mukaan nimen L'Honneur au pays du tsars.
