Pikkukaupungin elokuvahistoriasta, osa 8

Joensuu oli lyhyessä ajassa saanut kaksi elokuvateatteria, mikä varmaankin oli riittävästi alle viidentuhannen asukkaan pikkukaupungissa. Tammikuussa 1908 aloitti toimintansa myös elokuvateatteri Foto Sortavalassa (Laatokka 11.1.1908). Joensuun ja Sortavalan Fotoilla oli alkuvaiheessa sama omistaja (esim. yhteisilmoitus Rajavahdissa 11.3.1908). Järjestely toi huomattavia synergiaetuja: kahdella viikoittain vuokratulla ohjelmistolla (ohjelmistot vaihtuivat maaseutukaupungeissa yleensä kahdesti viikossa) voitiin kattaa kahden elokuvateatterin tarpeet. Filmikelat kuljetettiin Joensuuhun junalla, ja Karjalan rata johti kaupunkiin Sortavalan kautta.

Joensuun kaupungin historia (s. 496) mainitsee Foton omistajaksi kalajokisen W. N. Pohjanpalon. Kalajoella vuonna 1882 syntynyt Valfrid Nikolai Pohjanpalo työskenteli perämiehenä ja valmistui merikapteeniksi vuonna 1911. Hän kuoli häkämyrkytykseen omassa Lokki-laivassaan Sundsvallissa vuonna 1915 (kuolinuutinen ja kuolinilmoitus).

On mahdollista, että Pohjanpalo oli mukana yrityksessä ja että Joensuun kaupungin historian mainitsemaa toimilupaa (jonka maistraatti epäsi) haettiin hänen nimissään. Joensuun ja Sortavalan Fotojen todellinen perustaja oli kuitenkin hankolainen kauppias Bruno Hjalmar Hellsten, joka oli nuorena toiminut liikeapulaisena Joensuussa (Karjalainen  10.7.1920). Hellsten mainitaan kunnallisveron maksajana Sortavalassa (Laatokka 2.3.1909 ja 5.2.1910) ja vuoden 1910 alussa hän omisti jonkin aikaa myös kolmannen Foton Lahdessa (Lahti 3.3.1910). Jämsässä vuonna 1876 syntynyt Bruno Hellsten toimi voikauppiaana ja ajan mittaan hänestä tuli yksi Hangon huomattavimmista liikemiehistä. Hän kuoli sydänkohtaukseen matkalla Helsingistä vuonna 1920 (muistokirjoitus ja kuolinilmoitus).

Lehtimiehiä vierailulla Elon margariinitehtaalla Hangossa. No 15 keskellä on johtokunnan jäsen Bruno Hellsten. Helsingin Kaiku 35/1913.

Ainon omistaja oli Joensuun-Nurmeksen rautatietyömaan kansankoulunopettajana vuosina 1907-1911 toiminut (Karjalainen 25.2.1926) Johan August Blommendahl. Hän omisti myös toisen elokuvateatterin, Helsingissä syyskuussa 1907 avatun Kansainvälisen elävien kuvien näyttämön, joka sijaitsi Unioninkatu 41:ssä (Sven Hirn: Kuvat kulkevat, s. 229). Tämä elokuvateatteri ei kuulunut Helsingin keskikaupungin ensi-iltateattereiden joukkoon, vaan näytti muilta vuokrattuja vanhoja ohjelmia. Toisin kuin Joensuun ja Sortavalan Fotot, Joensuun Aino ja Unioninkadun teatteri tuskin tukivat merkittävällä tavalla toistensa toimintaa. Blommendahl oli syntynyt Tuusulassa vuonna 1872, palvellut Venäjän armeijassa ja valmistunut Jyväskylän seminaarista vuonna 1901. Hän kuoli sydänhalvaukseen Viipurissa vuonna 1926 (kuolinilmoitus ja muistokirjoitus).

Mikä sai perämiehen, voikauppiaan, kansakoulunopettajan ja osassa 6 mainitun merikapteenin innostumaan elokuvateatterin perustamisesta pikkukaupunkiin? Raha, tietysti. Kiinteiden elokuvateatterien ensimmäinen perustamisaalto osui vuosiin 1906-1907 ja vuonna 1908 useimmissa maaseutukaupungeissa oli jo omat teatterinsa. Elokuvateatterin pitäminen nähtiin uutena ja helppona tapana ansaita rahaa, paljon rahaa. Niiden perustamisesta olivat kiinnostuneet myös Helsingin ensi-iltateatterit (sekä Tampereen Maat ja Kansat), joille ohjelmistojen vuokraamisesta tuli tärkeä osa liiketoimintaa.

Toisella paikkakunnalla sijaitsevan elokuvateatterin pyörittäminen ei välttämättä ollut alan ulkopuoliselle toimijalle helppoa. Joensuun ja Sortavalan Fotot ilmoitettiin myytäväksi jo ensimmäisen kevätkauden päättyessä huhtikuussa 1908. Sortavalan teatteria kaupiteltiin myös kesällä 1909 ja marraskuussa se siirtyi maanmittausinsinööri Selim Oscar Lindströmin omistukseen (Laatokka 16.11.1909). Joulukuussa 1909 se oli kuitenkin taas myytävänä. Vuoden 1911 alussa teatterin taakse perustettiin Oscar Lindströmin johdolla Sortavalan biografi-osakeyhtiö (Laatokka 2.2.1911, ks. myös Lindströmin muistokirjoitus). Joensuun Foton Bruno Hellsten myi vasta lokakuussa 1910 "eräille paikkakuntalaisille, jotka tulevat yhtiössä jatkamaan toimintaa" (Karjalan Sanomat 27.10.1910). Sortavalan biografi-osakeyhtiö osti Joensuun Foton helmikuussa 1913 (Karjalan Sanomat 15.2.1913).

Aino ilmoitettiin myytäväksi joulukuussa 1908 "omistajan paikkakunnalta poismuuton tähden" (Karjalan Sanomat 5.12.1908). Elokuvateatterin toiminta lakkasi tammikuussa 1909, ja lokakuussa se ilmoitettiin myytäväksi Blommendahlin konkurssihuutokaupassa "kaikkine siihen kuuluvine kalustoineen ja sähkövalojohtoineen sekä vuokraoikeuksineen" (Karjalan Sanomat 12.10.1909). Ainon osti helsinkiläinen kauppiaan rouva Elisabeth Sergejeff 342 markan pilkkahinnalla, minkä jälkeen näytännöt alkoivat välittömästi uudelleen (Karjalan Sanomat 16.10.1909). Sergejeff hankki omistukseensa myös Blommendahlin Unioninkadun teatterin. Miehensä kangaskauppaa Mikonkadulla hoitanut Elisabeth Sergejeff (os. Pesola) kuoli 67-vuotiaana kesäkuussa 1914 (kuolinuutinen ja -ilmoitus). Ei liene muuten sattuma, että viransijaista elokuussa 1907 etsinyt Blommendahl ilmoitti osoitteekseen Helsingissä Sergejeffin kangaskaupan (Helsingin Sanomat 18.8.1907). Hiski osaa kertoa, että suutarin pojaksi syntyneen Johan August Blommendahlin äiti oli Susanna Pesola (kuolinilmoitus).