Itsemurha elävien kuvien teatterissa. Kun Maxim-teatterissa viime sunnuntai-iltana klo puoli 9:n aikaan oli esitetty eräs draama, jossa muudan mies ampuu itsensä ja ryhdytty näyttämään huvittavaa filmiä, kuului äkisti revolverin laukaus. Tämän johdosta keskeytettiin näytäntö ja sytytettiin valot, jolloin huomattiin parvekkeella erään mieshenkilön, jonka mukana oli eräs toinen mies ja kaksi naista, istuvan selkä tuolia vasten ja veren valuvan hänen ohimostaan. Kun häntä tarkastettiin, huomattiin, että hän oli ampunut oikeaan ohimoonsa kuulan, joka oli tullut vasemmasta ohimosta ulos. Hänessä oli kuitenkin vielä elonmerkkejä, minkä vuoksi hänet vietiin kirurgiseen sairaalaan. Täällä hän kuitenkin myöhemmin illalla kuoli. Vainaja oli työmies Otto Liimatainen, noin 30-vuotias ja kotoisin Viipurista. (Helsingin Sanomat 28.12.1917)Uusi Päivä tiesi kertoa, että esitettävä kuva oli nimeltään "Tanssijattaren kosto", mikä rakkausjuttua kuvaten päättyy itsemurhaan. Juuri itsemurhakohtauksessa tempasi mies revolverin ja ampui päänsä läpi. Itsemurhan tekijä tuoksui vahvasti spriille. Työmies tarkensi välineeksi colt-pistoolin ja ilmoitti, että syytä itsemurhaan ei tiedetä. Työmies julkaisi muutaman päivän kuluttua Liimataisen kuolinilmoituksen.
Herkistyneessä mielentilassa olleeseen Liimataiseen mahdollisesti vaikuttanut elokuva oli tanskalaisen Holger-Madsenin ohjaama Danserindens hævn (1916), jonka pääosissa esiintyivät Ebba Thomsen ja Carlo Wieth. Tanskan elokuvainstituutin "sivustouudistuksen" jälkeen elokuvan juonikuvaus ei ole enää Internetissä saatavilla. Tiedossa on kuitenkin, että Danserindens hævn oli yksi monista elokuvista, joihin tuotantoyhtiö Nordisk Films oli tehnyt alkuperäisestä poikkeavan lopun Venäjän markkinoita varten. Venäjällä yleisö piti elokuvista, jotka päättyivät traagisesti, usein päähenkilön itsemurhaan, ja voi olla, että tällainen loppu koitui Liimataisenkin kohtaloksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti