Ohimenevä biografikuume

Elokuvateattereiden kuumeisin perustamisvaihe osui Suomessa vuosiin 1906-1908. Pelkästään vuonna 1907 avattiin 36 vakituista teatteria ja uusia teatteripaikkakuntia kertyi 14. Varsinkin pienemmissä kaupungeissa monet teatterit osoittautuivat heikosti kannattaviksi ja sulkivat ovensa tai vaihtoivat omistajaa. Osa perustajista halusi ehkä ehtiä ensimmäiseksi kilpajuoksussa ja myydä teatterinsa voitolla eteenpäin. Eräät yrittäjät eivät koskaan ehtineet edes maaliin.

Jälkimmäiseen ryhmään kuuluu Ahvenanmaalla vuonna 1858 syntynyt Viktor Ferdinand Mattsson. Hän oli harjoittanut maanviljelyä vaimonsa kotiseudulla Uudellamaalla. Vuonna 1899 Mattsson osti kiinteistön Helsingin Lapinlahdenkadulta 41 500 markalla ja Loukion tilan Juvan pitäjästä 70 000 markalla. Hän myi maatilansa vuonna 1906, ja uusi omistaja myi sen vuonna 1909 eteenpäin 100 000 markalla. Mattsson lienee asunut syksyllä 1907 hetken aikaa Kuopiossa, mutta saman vuoden osoitekalenterissa hänet mainitaan jo omistamastaan talosta Helsingissä.

Mattsson, jonka ammatiksi mainitaan kuolinilmoituksessa merikapteeni, oli siis pahimman biografikuumeen aikana lähes 50-vuotias talonomistaja ja entinen maanviljelijä, jonka taskuja poltteli maatilan myynnistä saatu rahasumma. Ahvenanmaalaisesta syntyperästään huolimatta hänellä oli yhteyksiä Itä-Suomeen.

Mattsson osti lokakuussa 1907 Mikkelistä Oiko- ja Pohjoiskoulukadun (nykyään Mannerheimintie ja Olkkolankatu) kulmasta tontin tarkoituksenaan rakentaa asuinrakennus, joka sisältäisi huoneiston myös elokuvateatteria varten. Rakennustöihin ryhdyttiin välittömästi. Kiinteistö kuului Mattssonille vielä vuonna 1912, mutta elokuvateatteria siihen ei koskaan tullut (tämän mukaan tontti jäi tuolloin kokonaan rakentamatta). Sofia Mäntysen omistama Mikkelin ensimmäinen elävien kuvien teatteri oli aloittanut jo maaliskuussa 1907, ja tammikuussa 1908 se muutti uusiin tiloihin. Marraskuussa 1907 avattiin kauppias J. Nykäsen omistama Uusi elävienkuvien näyttämö. Kumpikaan yritys ei osoittautunut pitkäikäiseksi, eikä Mikkeliin jatkossakaan mahtunut enempää kuin kaksi elokuvateatteria.

Entinen Mattssonin talo Joensuussa Kauppa- ja Niskakadun kulmassa. Kuva lainattu täältä.

Mattssonin toinen teatterihanke oli Joensuussa, josta hän osti talon marraskuussa 1907 15 000 markan hintaan. Kaupunkiin oli suunnitteilla peräti neljä elokuvateatteria, joista ensimmäisenä ehti hankolaisen liikemiehen Bruno Hjalmar Hellstenin Foto saman vuoden joulukuussa ja toisena kansakoulunopettaja Johan August Blommendahlin Aino maaliskuussa 1908. Joensuu pystyi hädin tuskin elättämään kahta teatteria, mutta Niska- ja Raatihuoneenkatujen (nykyinen Kauppakatu) kulmassa sijainnut talo oli Mattssonin perillisten omistuksessa vielä monta vuotta hänen kuolemansa jälkeen.

Viktor Ferdinand Mattsson, josta ei siis koskaan tullut elokuvateatterin omistajaa, kuoli vuonna 1912. Häntä kaipaamaan jäivät puoliso, kuusi lasta ja kuusi sisarusta. Viktor Ferdinandin veli oli muuten laivanvarustustoimintaa harjoittanut kauppaneuvos Robert Emanuel Mattsson.